Tilaisuuksien juontoja

Majatalo-iltojen puheenvuorojani syksystä 2020 alkaen

30.9.2020 Syysvalon Majatalo

Hyvää iltaa minunkin puolesta! Onpa kiva tavata teitä kaikkia. On se vaan niin hienoa, kun saamme taas olla Majatalo-illassa. Meillä on mahtava seurakunta ja loistavat seurakunnan vastuunkantajat, mm. tätäkin iltaa toteuttamassa. Kiitos siitä Taivaan Isälle. Kun maaliskuussa olin viimeksi mukana Majatalo-illassa, jätimme pois yhden ylistyslaulun, koska koronaepidemia synkensi hieman tunnelmaa. Nyt me kuitenkin otamme sen. Raikukoon ylistys Jumalalle, kun olemme saaneet kokoontua tänne kotoisen rakkaaseen ja kauniiseen kirkkoon. Toimin itse esilaulajana ja noustaan kaikki ylös. Ja taputtaa tai käsiäkin saa nostaa ylös, jos siltä tuntuu.

Tulkaa Hänen porteillensa kaikki Luojan eteen kiittäen. Tulkaa Hänen suureen temppeliinsä, ylistystä laulaen. Kohottakaa huuto Korkeimmalle, kunniaksi Kuninkaan. Soikoon uusi laulu Jumalalle, halki taivaan, halki maan.

Virittäkää soitto, tuokaa rummut, torvet soikoon pauhaten. Nyt on tullut aika viettää juhlaa. Nyt on aika kiitoksen. Kohottakaa huuto Korkeimmalle, kunniaksi Kuninkaan. Soikoon uusi laulu Jumalalle, halki taivaan, halki maan.

Saamme käydä juhlakulkueessa, jossa riemulaulut soi. Neidot siellä rumpujansa lyövät. Kaikki kansat karkeloi. Kohottakaa huuto Korkeimmalle, kunniaksi Kuninkaan. Soikoon uusi laulu Jumalalle, halki taivaan, halki maan.

Täällä voimme aavistella vasta, kuinka kerran juhlitaan. Milloin on se päivä, jolloin saamme tulla juhlaan suurimpaan? Kohottakaa huuto Korkeimmalle, kunniaksi Kuninkaan. Soikoon uusi laulu Jumalalle, halki taivaan, halki maan.

----

Hienoa, että teitä on paljon täällä kirkossa ja siellä ruudun ääressä seuraamassa Majatalo-iltaamme. Eräät henkilöt täällä Kangasniemellä ovat nähneet näyn, että paljon ihmisiä ryntää tänne kirkkoon ja täällä kirkossa raikuu ylistys Jumalalle. Tämä näky liittyy hengelliseen herätykseen, siihen kuinka Pyhän Hengen tuuli puhaltaa tämän paikan yllä. Miten tämä on mahdollista? Me emme voi itse tehdä omassa voimassamme ja viisaudessamme mitään herätyksen alkamiseksi. Mutta yhden asian voimme tehdä. Vastaus on varsin yksinkertainen: rukous, rukous ja rukous. Missä on rukoiltu herätystä, siellä Jumala pääsee toimimaan.

Ajatelkaamme mitä tapahtui ensimmäisenä kristillisenä helluntaina. Oppimattomat galilealaiset kalastajat alkoivat Pyhän Hengen voimasta puhua suuria asioita. Jumala antoi heille voiman ja oikeat sanat. Se kosketti kaikkia paikalla olevia. Kun herätys tulee, Jumala varustaa omansa toimimaan sen hyväksi.

Evankelista Hilja Aaltoselle näytettiin ennen kuolemaa, miten maahamme vielä tulee herätys. Se alkaa eräästä luterilaisesta seurakunnasta ja leviää siitä laajemmalle. Herätys kestää vain tietyn ajan. Olisiko tämä paikkakunta Kangasniemi? Olisihan se hienoa, jos saisimme nähdä, kuinka Pyhä Henki toimii keskellämme. Henkilöt, jotka toimivat tässä herätyksessä saavat palvella siinä Pyhän Hengen varustamana, ei siis omassa voimassaan ja viisaudessaan. Silloin tuntuu kuin eläisimme todeksi Apostolien tekojen kuvaamia tapahtumia. Siellä missä Jumala toimii, tapahtuu samat asiat kuin mitä olemme lukeneet Raamatusta.

Nyt laulamme Hilja Aaltosen sanoittaman laulun, jota on myös toivottu Majatalo-iltaan, Anna sade Jumala. Pyydetään Pyhän Hengen sadetta tänne Kangasniemelle ja koko Suomeen.

----

Hiljattain kävin paikassa, jos tulin uskoon 11-vuotiaana. En ollut käynyt siinä paikassa yli 53 vuoteen. Annoin elämäni Jeesukselle ja sanoin Jeesukselle, että tahdon seurata Sinua. Seuraavana päivänä pidin samassa paikassa todistuspuheenvuoron. Muistan, kuinka lausuin siinä sanat: Toivon, että mahdollisimman moni muukin löytäisi tämän uskon ja pelastuksen. Se on ollut hartain toiveeni koko elämäni ajan.

Näissä uskonasioissa Jumala on aloitteentekijä. Hän on jo pyhässä kasteessa ottanut meidät omikseen. Uskoon tullessa sain siis palata kasteen armoon. Ihmisen osuus uskoon tulemisessa on panna vastaan. Me ihmiset niin helposti kuljemme omia polkujamme Jumalasta välittämättä. Jeesus unohtuu ja jää pois elämästä. Tämä Majatalo-ilta voi olla meille kaikille uudistumisen ilta, sinullekin, joka olet kadottanut yhteyden Jumalaan. Nyt rukoilemme yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat löytää uskon ja seurata Jeesusta: "Rakas Herra Jeesus, tiedän, että olen syntinen ja että tarvitsen anteeksiantoa Sinulta. Uskon, että kuolit puolestani syntieni tähden. Kutsun Sinut nyt sydämeeni ja elämääni. Turvaudun Sinuun Vapahtajana ja haluan seurata Sinua Herranani. Jeesuksen nimessä, aamen".

Sinulle, joka rukoilit tämän rukouksen, Jeesus sanoo: Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.

28.10.2020 Ihmeiden Majatalo

27.1.2021 Yhteisen tien Majatalo

Vietimme hiljattain Kristittyjen ykseyden rukousviikkoa. Suomen Ekumeenisen neuvoston aineistosta tätä viikkoa varten löysin nämä ajatukset:

Abraham kuuli kutsun: "Lähde siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan". Abrahamin tavoin meitä kutsutaan jättämään tuttu taaksemme ja menemään paikkaan, jonka Jumala on valmistanut sydämemme syvyyksissä. Matkalla tulemme yhä enemmän omaksi itseksemme, sellaisiksi kuin Jumala on alusta asti halunnut meidän olevan. Ja seuraamalla meille osoitettua kutsua tulemme siunaukseksi rakkaillemme, lähimmäisillemme ja maailmalle.

Jumalan rakkaus etsii meitä. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa, jossa me kohtaamme Jumalan katseen. Meidän elämässämme Jumalan kutsu kuullaan eri tavoin. Lähdemme matkalle hänen rakkautensa koskettamina. Tässä kohtaamisessa kuljemme muuttumisen tietä - rakkaussuhteen kirkasta alkua, joka alkaa uutena yhä uudestaan.

----

Kun olet istunut seuraamassa tätä tilaisuutta, on hyvä vähän verrytellä. Ilkka Puhakalta ja Pekka Simojoelta olen oppinut ns. ekumeenisen. Otamme nyt tämän lyhyesti taukoverryttelynä. https://www.youtube.com/watch?v=TdNepxDUKWY 

----

Monista yhteiskristillisistä missioista tunnettu Kalevi Lehtinen kertoo eräässä kirjassaan nuoruudestaan, kuinka hänelle tarjoutui tilaisuus tutustua uskoviin nuoriin. Hän hämmästyi, että he olivat ihan tavallisia fiksuja ja huumorintajuisia nuoria. 

Kristillisten teinipäivien puhujat yllättivät hänet huumorillaan. Hän ei ollut koskaan kuvitellut, että hengellisessä kokouksessa voi olla hauskaa. Kaksi vastavalmistunutta pappia juttelivat Jeesuksesta niin valloittavasti, että hän alkoi aavistaa, että Kristuksella olisi suurta annettavaa hänelle. Parikymppiset nuoret olivat iloisia, aitoja ja vapaita, jollainen hän itsekin halusi olla. 

Teinipäivien viimeisissä iltaseuroissa hän tuli siihen tulokseen, että on saatava yhteys Jumalaan. Hän tajusi, ettei voi olla välinpitämätön. Pappi sanoi: Täällä on monia, jotka haluaisivat päästä selvyyteen suhteestaan Jumalaan. Ongelma on se, ettet tiedä miten se tapahtuu. Haluan antaa neuvon. Kun seurat päättyvät, jää istumaan siihen, missä olet. Joku tulee luoksesi juttelemaan. Voit esittää hänelle kysymyksesi, ja hän ohjaa sinut yhteyteen Jeesuksen kanssa.

Kalevin kummallakin puolella istui kavereita.  Laulu loppui ja he nousivat paikoiltaan. Hän meinasi itsekin lähteä, mutta jäi istumaan. Kalevin luokse tuli 21-vuotias Seppo ja kysyi: Mitä sinä tahtoisit? Hän ei tiennyt, mitä pitäisi sanoa ja vastasi änkyttäen: Haluaisin tulla sellaiseksi kuin sinä, siis uskovaiseksi. Seppo näytti Raamatusta Jeesuksen sanat: Minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle. Jeesus haluaa tulla sinun henkilökohtaiseksi Vapahtajaksi. Ainoa, mitä sinun on tehtävä, on ottaa hänet vastaan. Sen voi tehdä, kun me yhdessä rukoillaan.

Yhtäkkiä hän tunsi itsensä kelvottomaksi ja lausui: Entä jos olen liian huono Jeesukselle? Seppo vastasi Jeesuksen sanoilla: Sitä, joka tulee luokseni, minä en aja pois. Hän ei siis ollut liian huono Jeesukselle. He rukoilivat. Hän ei kokenut mitään suurenmoista, mutta tiesi tekevänsä peruuttamattoman ratkaisun elämän suunnasta. Kalevi pyysi Jeesusta elämäänsä. 

Pois lähtiessä Kalevi tiesi, että elämän suunta oli muuttunut. Tätä ennen hän oli juossut Jumalaa pakoon. Nyt hän tiesi, että kulki Jeesuksen kanssa. Hän sai onnitteluja uskovilta nuorilta. Seuraavana aamuna hän meni jumalanpalvelukseen. Ehtoollispöydässä hän sai kuulla sanat " Sinun edestäni annettu, sinun edestäsi vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi." Se oli juhlaa. Hän kuiskasi Sepolle: Voiko Jumala olla tosiaan näin hyvä? Tämä oli vasta alkua.

Nyt rukoilemme yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka haluaisivat saada yhteyden Jumalaan: Isä, minä olen tehnyt syntiä Sinua vastaan. Uskon, että Jeesus kuoli ristillä minunkin puolesta ja sovitti verellään syntini. Anna anteeksi kaikki pahat tekoni, ajatukseni, kaikki syntini ja pese minut puhtaaksi Jeesuksen verellä. Isä, ota minut omaksesi. Jeesus, tule minun Herrakseni ja Vapahtajakseni. Tule sydämeeni asumaan. Annan elämäni Sinulle. Ja rukoukseen lisäämme: Kiitos, että annoit anteeksi kaikki syntini ja teit minut vapaaksi. Kiitos Sinun suuresta armostasi. Aamen.

Hyvää matkaa Jeesuksen seurassa, Älä koskaan irroita itseäsi hänen kädestään.

Myötätunnon Majatalo 24.2.2021

Olemme tänään Myötätunnon Majatalossa. Jos meillä ihmisillä ei riitä myötätuntoa toisiamme kohtaan, on sitä ainakin meidän Vapahtajallamme Jeesuksella Kristuksella. Tämän viikon Raamatun tekstit kuvaavat, kuinka hän on tukenamme, kun joudumme kiusausten ja koettelemusten vaivaamiksi. Hebrealaiskirjeen neljännessä luvussa sanotaan: Koska meillä on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan, jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr. 4:14-16)

Viimeksi meillä oli Majatalo-ilta kristittyjen ykseyden rukousviikon jälkeisinä päivinä. Päivi toi esille ortodoksisesta perinteestä nousseen sydämen rukouksen "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä". Se olkoon rukouksemme, kun koemme, että yhteytemme Jumalaan on särkynyt ja haluamme löytää Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksemme. Jeesuksen luokse saamme aina tulla syntisinä ja turvautua hänen armoonsa. Rukoilemme nyt tämän rukouksen sanoin: "Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä". Aamen. Jeesus sanoo: Sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos. Pysyt uskontiellä, rukoilet, luet Raamattua ja tulet seurakunnan tilaisuuksiin. 

Täyden kympin Majatalo 28.4.2021

Majatalo-iltojemme 10-vuotisjuhlassa muistelin Majatalo-iltojen vaiheita näin:

Majatalo-ilta on ollut matalan kynnyksen paikka, jonne jokainen on saanut tulla omana itsenään, olipa sitten esimerkiksi arkajalka, etsijä, kyselijä tai itsensä syntiseksi tunteva. Majatalo-illoissa olemme kuulleet ihmisten elämäntarinoita, miten he ovat löytäneet kristillisestä uskosta elämänsä sisällön. Omalla tavallaan ne voivat olla rohkaisemassa itse kutakin hengellisessä etsinnässä.

Pekka Simojoki piti konsertin Lievestuoreen kirkossa vuonna 2010. Hän kertoi Kangasalan kirkossa pidettävistä Majatalo-illoista. Se oli saanut suuren suosion. Kyseessä on uusi nuorekas matalan kynnyksen seurakuntailta, mikä sisälsi mm. musiikkia ja puheenvuoroja. Tämä idea jäi muhimaan mieleeni. Kävin tutkimassa internetistä Kangasalan Majatalo-iltojen videotallenteita.

Kangasniemen seurakunnassa oli vuosia pidetty Sanan ja sävelen iltoja. Siinä oli ollut samantapainen tavoite tavoittaa uusia ihmisiä mukaan seurakuntaelämään. Välillä iltoja oli pidetty myös Kangasniemi-salissa, mutta iltoihin tuli vain seurakunnan vakiokävijöitä.

Vuonna 2011 otin yhteyttä Pekka Simojokeen, että hän tulisi meille Majatalo-iltaan 22.2.2012. Käynnistin Majatalo-illat Syvä Huokaus - yhtyeen kanssa Kangasniemi-salissa syksyllä 2011. Illan rakenne oli samantapainen kuin Sanan ja sävelen illoissa. Väkeä oli 50-80 henkeä. Ensimmäisiin Majatalo-iltoihin tuli kuuntelijaksi Päivi Kettunen Pentti-puolisonsa kanssa. Päivi lähetti minulle hyviä ideoita Majatalo-iltojen kehittämiseksi. Päivin vinkkien pohjalta ja Pekka Simojoen ideoiden kannustamana kehittyi uudentyyppinen Majatalo-ilta.

Majatalo-iltaan kuului mm. seurakuntalaisen tai vierailijan haastattelu. Pyysin Päivi Kettusta haastateltavaksi juuri siihen Majatalo-iltaan, missä Pekka Simojoki oli vieraana. Tämä Majatalo-ilta oli käänteentekevä tapahtuma Kangasniemen seurakunnassa. Kangasniemi-sali oli täpötäysi osallistuja. Illan jälkeen Pekka ehdotti, että Päivi voisi olla Majatalo-iltojen juontaja. Pekka näki, että Päivi on sopiva henkilö juuri tähän tehtävään, eikä Pirkka-papin tarvitse tehdä kaikkea. Päivi Kettusella on erinomainen lavakarisma. Hän on verbaalisesti lahjakas ja osaa juonnoillaan luoda kivan tunnelman Majatalo-iltaan.

Toinen merkittävä tekijä Majatalo-illoissa on musiikki. Kangasniemen seurakunnassa on loistava gospelyhtye Syvä huokaus. Majatalo-illoissa se on johtanut yhteislauluja Majatalon bändinä. Lisäksi Majatalo-illoissa kantavat kortensa kekoon mm. tarjoilusta vastaavat emännät, rukouspalvelijat, Raamatun opetuksesta vastaava Jaakko Pirttiaho ja Lasten Majatalon pitäjät.

Viime vuosina Majatalo-iltoja on lähetetty striimattuna Kangasniemen seurakunnan facebook-sivun ja youtuben kautta ja sitä on myös jaettu mm. Kangasniemi-foorumin facebook-sivun kautta. Striimauslähetykset ovat olleet korkeatasoisia. Päivi Kettunen on aina kirjoiþanut nasevan puffin Kangasniemen Kunnallislehteen ja ihmisiä on kutsuttu mukaan erilaisin viestein. Vuonna 2020 alkoi korona-aika, jolloin Majatalo-iltoja on lähetetty ilman paikalla olevaa yleisöä kirkosta. Majatalo-iltojen suunnittelutiimiin kuuluvat nykyään minun lisäkseni Päivi Kettunen, Ilkka Tiihonen, Tuula Suuronen ja Tuija Hokkanen. Väkeä Majatalo-illoissa on ollut 130-200 henkeä, mutta nyt heitä on tavoitettu somekanavien kautta moninkertainen määrä.

----

Eräs henkilö eli ylellisyyden keskellä, mutta hänellä oli alkoholiongelma, särkyneitä ihmissuhteita ja itsemurhayrityksiä. Hän ei ollut käynyt missään seurakunnan tilaisuudessa. Kerran hän meni kotiseurakuntansa jumalanpalvelukseen. Siellä rukoiltiin eräästä kirjasta löytynyt rukous. Se muutti hänen elämänsä. Koskettakoon tämä rukous myös meitä tänään.

"Kaikkivaltias ja kaikkein armollisin Isä, me olen erehtynyt ja harhaillut sinun tieltäsi kuin lampaat, olen liian paljon seurannut oman sydämeni juonia ja haluja, olen rikkonut sinun pyhiä lakejasi vastaan, olen jättänyt tekemättä mitä minun olisi pitänyt tehdä, ja olen tehnyt asioita, mitä minun ei olisi pitänyt tehdä. Mutta sinä, oi Herra, ole minulle armollinen, pelasta sinä ne, jotka tunnustavat vikansa, varjele ne, jotka katuvat, lupaustesi mukaan, jotka annoit ihmiskunnalle Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme, ja suo, oi kaikkein armollisin Isä, hänen tähtensä, että minä tästä alkaen elän hyvin oikein ja raittiisti sinun pyhän nimesi kunniaksi. Aamen.

 

Syystuulien Majatalo 22.9.2021

Hyvää iltaa! Minä olen eläkkeellä oleva Pirkka-pappi. Minua voisi kutsua vaikka Kirkon sedäksi. Kerran kävi niin, että olin kaupassa. Ja siellä oli ostoksilla myös eräs perheenäiti alle kouluikäisen poikansa kanssa. Kun tämä poika näki minut, hän sanoi äidilleen: "Kirkon setä." Eikös se ole niin, että lasten suusta kuuluu totuus.

----

Esittelyn jatko: Olin kerran luistelemassa. Kun pukukopissa otin luistimia jalastani, kymmenvuotias poika katsoi minua ja totesi: "Etkös sinä ole se, se seurakunnan... jäsen." Vastasin pojalle: "Kaikki seurakuntalaiset ovat seurakunnan jäseniä ja minä olen seurakunnan työntekijä, pappi. Muistat minut varmaan siitä, että olen käynyt sinun koulussasi." Seurakunta on yhteisö ja tästä yhteisöllisyydestä saamme kuulla lisää, kun olemme saaneet uuden kunnanjohtajamme Kimmo Kainulaisen vieraaksemme.

On etuoikeus kuulua seurakuntaan. Seurakunta on kuin suuri Särkyneiden Majatalo, niin kuin gospelmuusikko ja Majatalo-iltojen isä Pekka Simojoki toteaa laulussaan: "Ei täällä asu sankareita. Hävinneitä on niin monta. Kerjäläisiä vain, uupuneita, jotka tullessaan tuovat muistojaan, riekaleita ihmiselämän. Ei täällä asu uljas kansa. Ei ketään löydy tahratonta." Majatalo-ilta voi olla meille eksyville ja erehtyville keidashetki, jossa Jeesus haluaa armahtaa meitä. Tänne saa tulla jokainen omana itsenään puutteineen ja synteineen. Saamme panna toivomme Jeesukseen, syntisten ystävään ja maailman Vapahtajaan.

----

Johdatus syntisen rukoukseen: Ollessani pappina Joensuussa, puhelimeni soi eräänä iltana. Pienen hiljaisuuden jälkeen kuulin nuoren miehen äänen: "Täällä on Heikki, muistatko minut rippikoulusta? Minä haluaisin tavata sinut heti." Totta kai minä Heikin muistin. Ehdotin tapaamispaikaksi kirkkoa, joka oikeastaan oli seurakuntakeskus. Olihan siinä muitakin tiloja kuin kirkkosali. Heikki oli ottanut yhteyttä myös kahteen muuhun tuntemaansa uskovaan ihmiseen ja hekin tulivat mukaan.

Kun tapasin Heikin, hän kertoi, että oli elänyt väärin ja kulkenut pahoja teitä. Sellaisessa touhussa ei todellakaan pidä olla mukana. Nyt hän katui ja halusi siitä irti. "Minä haluan puhdistautua", hän sanoi hyvin vetoavasti. Hän sanoi, että on sen takia pukeutunut valkoisiin housuihin ja valkoiseen puseroon. Ensin juttelimme kirkon eteisaulassa. Sitten menimme kirkkosaliin ja polvistuimme alttarikaiteelle rukoilemaan. Heikki sai jättää kaiken entisen harhapolkuineen ja sanoutua niistä irti. Nyt hän sai aloittaa uuden elämän Jeesuksen seurassa. Hän halusi palata siihen uskoon mihin hänet oli kastettu ja mistä hän oli rippikoulussa saanut opetusta.

Jeesus on todellinen Vapahtaja tänäkin päivänä. Jos olemme kulkeneet elämämme harhapolkuja, saamme tulla hänen luokseen. Rukoilemme nyt yhdessä kaikkien niiden kanssa, jotka haluavat löytää uskon. Ja me kaikki tarvitsemme joka päivä uudistua uskossamme. Rukoilemme: "Rakas Jeesus, olen syntinen ja tarvitsen anteeksiantoa Sinulta. Uskon, että kuolit puolestani syntieni tähden. Kutsun Sinut nyt elämääni. Turvaudun Sinuun Vapahtajana ja haluan seurata Sinua." Jeesus sanoo: "Sitä, joka tulee minun luokseni, minä en heitä ulos".

Kauneimpien joululaulujen juontoja

Hiljennymme nyt alkurukoukseen: Jeesus, joulun Herra ja Vapahtaja, kiitos rakkaista joululauluista, jotka virittävät mielemme joulun tunnelmaan. Siunaa tämä tilaisuus ja edessä oleva joulunviettomme. Aamen.

Ensimmäisessä laulussa saamme jättää arkihuolemme ja nytkin saamme täällä itsellemme joulumielen. Alpo Noponen, oli monipuolinen kirjallisuusmies. Aika yllättävää on, että "Arkihuolesi kaikki heitä"-laulun Noponen kirjoitti keskellä kesää kesämökillä 1916. Laulun ensimmäinen säkeistö käsittelee jouluun valmistautumista ja toinen säkeistö joulun sanomaa ja merkitystä.

Onkohan meidän keskellämme pöytälaatikkorunoilijoita. Joskus näitä runoja kannattaa myös esitellä. Näin kävi hausjärveläisille maanviljelijälle Mauno Isolalle. Hän lauloi mieskuorossa Laulu-Miehet. Hän näytti kuoron johtajalle Martti Turuselle kirjoittamiaan joulurunoja. Niistä Turunen sävelsi yhden "Me käymme joulun viettohon". Runon lähtökohtana lienee ollut ajatus Jeesuksen, joulun lapsen, orpoudesta keskellä syntymäpäivänsä materialistista markkinatouhua. Vaikka runo on kirjoitettu 1930-luvun pulavuosina, siinä heijastuu voimakkaana jo joulun maallistuminen. Joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää usein huomaamatta. Sanotaanhan laulussa "Laps' hankeen hukkuu, unhoittuu". Tästä laulusta minulle tulee mieleen, kun Kari Suomalainen julkaisi aikoinaan Helsingin Sanomien puhuttelevan piirroksen jouluisesta Aleksanterinkadusta, jonka varrella Jeesus on vain kuokkavieraana syntymäpäiväkesteissään.

Sylvian joululaulu on saanut nimensä mustapääkertun latinankielisestä nimestä Sylvia atricapilla. Se on muuttolintu, joka talvehtii Sisiliassa. Muuttomatkalla Italiassa lintuja pyydystettiin ja laitettiin häkkiin. Niiden silmät saatettiin sokaista. Sokean linnun viserrys houkutteli toisia lintuja ansaan. Runo kertoo etelän ihmeistä, kuten sypresseistä ja Etnasta, mutta myös koti-ikävästä ja isänmaanrakkaudesta. Laulu viittaa myös Suomen tuolloisiin itsenäisyyspyrkimyksiin, Suomea verrataan sirkuttajaan ja Venäjää häkkiin. Tästä laulusta tulee mieleeni myös se, että 10-vuotiaana lapsuuskylän kansakoulun joulujuhlassa esitin tämän yksinlauluna opettajan säestäessä harmonilla. Kovasti minua jännitti, mutta lauloin sentään omalla äänelläni.

Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa- joululaulun on kirjoittanut Helmi Auvinen. Runosta on jäänyt pois alkuperäinen 4. säkeistö: "Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa; vanhus valkohapsinen, kuiskaa katse säteillen: Jeesus tullut on!" Kesällä 1914 oli Armas Maasalo viettämässä lomaa vanhempiensa luona Sakkolassa. Täällä hän sai käsiinsä vanhan joululehden, jossa oli tämä runo. Saadakseen joulutunnelman Maasalo veti verhot ikkunoihin ja sytytti kynttilän. Sävellys julkaistiin samana vuonna Joulusanoma lapsille-lehdessä. Suositun joululaulun Maasalo sittemmin liitti säveltämäänsä jouluvesperiin.

Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen laulut ovat saavuttaneet pysyvän aseman hengellisessä musiikissamme. Samoin Pieni liekki on jo vakiojoululauluja. Kun katselemme jouluna palavaa kynttilää, saamme rukoilla, että myös uskon liekki syttyisi sydämissämme.

Seuraava joululaulu on Tulkoon joulu. Pekka Simojoki on kertonut kappaleen taustasta, että "vaikka joulusta oli jo kaikki sanottu ja kirjoitettu, niin paluu lapsuuden joulumaisemaan synnytti kuitenkin uuden tekstisisällön.". Hän kuvailee kappaletta, että "se on ajatusten virta, eräänlainen sukellus lapsuusvuosien jouluihin, kuva siitä mitä lauluntekijä haluaisi jouluna tehdä."

Laulu Varpunen jouluaamuna. Sakari Topelius menetti yhden tyttäristään ja molemmat poikansa aivan pieninä. Pojista nuorempi, Rafael, kuoli isän syliin ollessaan vain vuoden ikäinen. Tämä pienokaisen yllättävä poismeno ei hevin unohtunut isän mielestä. Surun murtaman syntyi tämä joululaulu.

Myös laulun En etsi valtaa loistoa on sanoittanut Sakari Topelius. Topeliuksen joulurunon taustalla olivat raskaat kato- ja nälkävuodet. Se on nöyrä rukous, jossa pyydetään joulurauhaa ja Jumalan sanan valoa sydämiimme ja koteihimme, jotta voisimme niitä puolestamme välittää eteenpäin. Runossa rukoillaan joulurauhaa kaikille, niin köyhille kuin rikkaillekin. Ja tämän laulun on säveltänyt Jean Sibelius. Sibeliuksen tytär Margareta Jalas on muistellut kuinka lapsuuden kodin jouluvietossa Ainolassa. Säveltäjämestari säesti joululaulut, mutta tämän joululaulun säesti Aino-äiti.

Joulupuu on rakennettu. Maailman suurin lahja on ilmainen meille ihmisille. Tämä laulu kertoo, kuinka Jeesus on paras joululahjamme. Jeesus tuo syntiselle ihmiselle armon ja pelastuksen. Viidennessä säkeistössä rukoillaan, että ottaisimme uskolla sen vastaan.

Useissa joululauluissa ja -virsissä puhutaan siitä, kuinka Jeesus voisi syntyä meidänkin sydämissämme ja tehdä sinne kotinsa. Ensimmäisenä jouluna Jeesuksen paikka oli vaatimattomassa eläinsuojassa. Tänä jouluna hän voi syntyä syntisen ihmisen elämään. Hän haluaa olla niiden Vapahtaja, jotka tuntevat olevansa syntisiä ja kelvottomia Jumalan edessä. Usko on heittäytymistä Jumalan armon varaan. Johanneksen jouluevankeliumissa on sanat: Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi. Nämä ajatukset löytyvät joululaulusta Kuului laulu enkelten.

Jeesuksessa toteutuivat Vanhan testamentin ennustukset ihmiskunnan syntien sovittajasta. Jumala on tiennyt jo alusta asti, että ihminen lankeaa syntiin ja tarvitsee sovittajan itsensä ja Jumalan välille. Jumala valmistelee kautta koko Vanhan testamentin tätä pelastustekoa. Monet asiat uhrikäytäntöineen ovat esikuvallisia ja saivat täyttymyksensä Jeesuksessa. Jumala ilmoitti profeettojen suulla, että Hän lähettäisi välimiehen, joka tarjoaa vapautusta meille syntisille. Jotta meillä olisi pääsy Jumalan yhteyteen, oli Hän valmis uhraamaan oman rakkaan Poikansa meidän tähtemme. Jeesus sanoittaa Jumalan äärettömän rakkauden meitä kohtaan seuraavasti: "Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä". Joululaulussa Heinillä härkien kaukalon sanat "ristillä rinnalla ryövärin" tuo esille, miksi Jeesus syntyi maailmaan. Juuri siellä missä etsitään elämän tarkoitusta ja sisäistä rauhaa, kaikuu joulun ilosanoma: Sinulle on syntynyt Vapahtaja. Se voidaan kiteyttää sanoihin Sinun tähtesi. Sinun tähtesi Jeesus jätti taivaan kirkkauden, astui alas maailmaan ja syntyi ihmiseksi. Sinun tähtesi Jeesus naulittiin ristille, kärsi kuoleman ja kirouksen, sinun syntisyyden täysin sovittaen. Saat jättää syntikuormasi tämän Herran kannettavaksi ja pyytää häntä elämäsi Herraksi ja Vapahtajaksi. Jeesus sanoo: Sitä, joka tulee minun tyköni, minä en heitä ulos.

Yksi eniten kaikilla radion kanavilla kuulluista joululauluista on Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeni joulun teen. Saamme jouluun hiljentyessämme muistella taas kerran, kuinka Jeesus-lapsi syntyy maailmaan. Joulun tapahtumat ovat kerran meidän maailmamme historiassa olleita tositapahtumia. Monissa joululauluissa on myös rukous, että Jeesus armahtaisi meitä syntisiä ihmisiä ja syntyisi tänä jouluna meidänkin elämäämme. Jokaisella on lupa sanoa joulun lapselle: tässä olen, ota minut vastaan.

Mikä on joulun varsinainen asia? Sitähän me kaikilla valmisteluillamme etsimme. Siksi joulunvietossa on tärkeää hiljentyä tarkkaamaan, mitä Jumalalla on meille syntisille ihmisille annettavana. Jos otamme sen vastaan Jumalan sanan, saamme syntimme anteeksi ja löydämme uskonelämän, jonka Pyhä Henki saa aikaan ihmisessä. Joulun sanoma kerrotaan myös Marian poika- laulussa. Se kuvaa, kuinka Jeesuksen syntyessä maailmaan jouluyönä taivaan enkelit yhtyivät ylistykseen ja laskeutuivat ihan tänne maan päälle paimenten kedolle ylistämään Jumalaa. Samalla tavalla taivaan enkelit iloitsevat joka kerta kun syntinen ihminen löytää pelastuksen, kun ihminen, joka on kadottanut yhteyden Jumalaan, löytää Jumalan lahjoittaman armon, pelastuksen ja uskon.

Sitten laulamme Jouluyö, juhlayö. Kun Pastori Joseph Mohr valmisteli joulusaarnaa, hänet kutsuttiin miilunpolttajan vaimon luo siunaamaan vastasyntynyt lapsi. Silloin syntyivät nämä sanat. Seurakunnan urkuri Franz Gruber näki runon ja innostui säveltämään sen. Pastori ja urkuri esittivät joulukirkossa tämän laulun ja siitä alkoi sen leviäminen. Tätä laulua on kutsuttu maailman kauneimmaksi joululauluksi.

Maa on niin kaunis- laulun taustalla on verinen sota Tanskan ja Preussin välillä. B.S. Ingemann kirjoitti sen johdosta vuonna 1850: Jumala suokoon nyt, että suuri viha olisi vuodatettu kuiviin ja oikeudenmukainen rauha olisi saavutettu. Ingemannin runon lopussa ovatkin sanat: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.

Hyvää Joulun odotusta ja Vapahtajamme syntymäjuhlaa teille kaikille! Haluan toivottaa Jumalan Siunaamaa Joulua teille kaikille Herran Siunauksen sanoin: Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.