Kantaa ottavia kirjoituksia

Kannanotto homoseksuaalisuuteen ja kirkosta eroamisiin

Näin kerran unta, että olin tuomiokapitulin kuulustelussa sen takia, etten suostu vihkimään samaa sukupulta olevia pareja. Silloin tuntui mahdottomalta, että se toteutuisi käytännössä. Suomessa kehityssuunta on nyt kuitenkin huolestuttava.

Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Avioliitosta se sanoo: Mies luopukoon vanhemmistaan, liittyköön vaimoonsa ja näin he ovat yksi kokonaisuus. Homo- ja lesbopareille ei Raamatusta löydy samanlaista myönteistä kuvausta. Homoseksuaalisuudelle on nyt paljon äänessä olevilta liberaaliteologeilta tullut uudenlainen tulkinta.

Haluan rakastaa kaikkia ihmisiä samalla tavalla, mutta homo/lesboliittoa en halua rinnastaa samanarvoiseksi miehen ja naisen välisen liiton kanssa.

Mimou La kirjoitti facebookissa: Teimme kandintyön kirkosta eroamisen syistä, joissa tarkastelun kohteena oli 300 sanallista palautetta eroamisen jälkeen (v. 2008-2017 välillä) . Näissä palautteissa oli n. viidessä (5!) mainittu Päivi Räsänen. Eroamisen syyt ainakin kyseisellä paikkakunnalla liittyivät ihan muuhun, kuin Päiviin. Välillä mietin, että hänen harteilleen taidetaan laittaa aika paljon syytä, joka ei sinne edes kuulu. Ihmiset eroavat kirkosta monista muista syistä, kuin Päivi Räsäsen mielipiteet.

Koko ongelma ratkeaa sillä, että kirkko luopuu vihkioikeudesta. Miehen ja naisen avioliiton kirkollinen siunaaminen on edelleen mahdollinen. Vielä varmemmin ongelma ratkeaa siten, että kirkon liberaalit perustavat oman evt.lut. kirkon ja vihkivät siellä homopareja niin paljon kuin haluavat. Loppuisipa näin kapinointi. Enempää en viitsi tästä asiasta keskustella, kun se ei ole millään lailla liittynyt seurakuntaelämääni koko pappisurani aikana. Ihmettelen vain, kuinka kirkon liberaalit pitävät tätä kehällistä asiaa koko ajan esillä. Tärkeämpää on nähdä vaivaa sen puolesta, että mahdollisimman moni pääsisi taivaaseen. 

----

Islamin kohtaaminen

Islam tekee lähetystyötä keskuudessamme. Historia on osoittanut, että monessa paikassa, mihin se on levinnyt ja päässyt enemmistö-asemaan, se on muuttunut ahdasmieliseksi toisella tavalla uskovia kohtaan. Silloin on otettu käyttöön Koraanin myöhempiä jakeita, jotka kumoavat sen aiemmat jakeet. Suvaitsevaisuus on muuttunut pakkokäännyttämiseksi. Toisaalta on olemassa myös maita, joissa islam ei esiinny häikäilemättömästi. Länsimaissa islam esiintyy rauhantahtoisesti, koska se haluaa saada hyväksytyn aseman.

Islamilainen suvaitsevaisuus on sitä, että kristitty voi kääntyä muslimiksi, jolloin hän heidän mukaansa palaa takaisin islamiin. Mutta entäs sitten, kun muslimi kääntyy kristityksi. Se onkin paljon vaikeampaa. Emme aavista miten suuren vainon ja vihan kohteeksi ihminen silloin voi joutua. Kaikkein vaikeinta on jyrkissä muslimimaissa, kuten esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Iranissa tai Afganistanissa. Heidän oltava salaa kristittyjä tai paettava muualle. Siitäkin huolimatta älkäämme me kristityt vihatko muslimeja, eikä ketään toisella tavalla ajattelevaa, vaan pyrkikäämme suvaitsevaisuuteen.

Miten olisi vuoropuhelu islamilaisten kanssa? Jotkut asiat ovat yhteisiä, mutta tärkeissä kysymyksissä islam ja kristinusko poikkeavat toisistaan jyrkästi. Muslimeilla on paljon vääristettyä tietoa kristinuskosta. Heille olisi osoitettava, että länsimainen maallistunut yhteiskunta ja kristinusko ovat kaksi eri asiaa. Uskontodialogi on paikallaan, varsinkin, jos se suo islamilaisten maiden kristityille todellisen uskonnonvapauden sekä kelvollisuuden sukunsa ja yhteiskuntansa jäsenenä. Sellainen oikeushan jo on länsimaissa kristitystä islamiin kääntyneillä.

Toivon, että jokainen kristitty muistaisi esirukouksessa islamilaisten maiden uskonveljiä ja -sisaria. Heidän joukkonsa on kasvussa. Antakoon Jumala heille voimaa kestää uskossa.

Lisää islamista tässä: https://www.youtube.com/watch?v=sbLfpqBx2TU&feature=PlayList&p=3C7052B7ADA587B6&index=0

----

Uskon takia vainottujen puolesta!

Maailmassa on paljon enemmän marttyyreitä kuin arvataankaan. Usein me unohdamme heidät. He ovat kanssaveljiämme ja -sisariamme, jotka elävät täysin toisenlaisissa olosuhteissa kuin me. Marttyyrien ääni ei kuulu. Se jää vankilan seinien sisäpuolelle. Tai lakkaa kokonaan marttyrikuolemassa.

Maailmassa on aina ollut maanalaisia seurakuntia. Todellisen uroteon Suomessakin tekivät ne, jotka uskalsivat viedä Raamattuja salaa kommunistisiin maihin 1900-luvulla.

Joskus pääsemme kuulemaan marttyyrien edustajia. Heidän sanomansa koskettaa. Kirkko ei saa vaieta marttyyreistä. He tarvitsevat vapaiden maiden kristittyjen tukea. Nykyään tällaista tukea tarvitsevat islamilaisten ja muiden kristinuskolta suljettujen maiden kristityt. Ainakin voimme rukoilla heidän puolestaan!

Ollessani pappina Inkerinmaalla paikalliset uskovat kertoivat kuinka he toimivat kommunismin aikana maan alla. Erään kirkon rauniolla oli 1950-luvulla eräs kommunisti rienannut: Katsokaa, tätä seurakuntaa ei ole enää koskaan olemassa, kristinusko on kuollut. Mutta niin vain kävi, että sillä paikalla toimii nykyään aktiivinen seurakunta. Kirkko on rakennettu uudelleen.

Nykyään kristittyjä vainotaan ainakin islamilaisissa maissa. Suomessa on oikeanlainen uskonnonvapaus. Vaikka se vähän huolestutti 1970-luvulla, kun Rikhard Wurmbrant tuli Suomeen kertomaan kommunistimaiden kristittyjen vainoista ja kommunistit ottivat kokoukseen tulleiden autojen rekisterinumerot ylös.

Hengellisessä toiminnassa tai sen liepeillä on helppo olla, jos ei joudu vainottavaksi. Jos tulee vainon aika, tosissaan uskossa olevat eivät luovu siitä.

----

Rauhaa Israelille!

Meitä kristittyjä kiinnostaa se mitä tapahtuu Raamatun tapahtumapaikoilla. Tässä muutama näkökohta:

- Lähi-idän terroristijärjestöjen ja eräiden valtioiden tavoite on tuhota Israel kokonaan. Israel on jatkuvasti raketti-iskujen, autopommien ym. terroritekojen kohteena. Niihin se vastaa tavalla joka uutisoidaan mm. Suomessa. Israel on jatkuvasti antanut myönnytyksiä palestiinalaisille, mutta mitään rauhaa ei ole tullut.

- Israel on edelleen Jumalan silmäterä. Room. 11:n mukaan Jumalan lupaukset koskettavat edelleen hänen omaisuuskansaansa. Korvausteologia, jonka mukaan kristikunta on syrjäyttänyt Israelin, on väärässä. Toki Jumala rakastaa myös arabeja ja kaikkia muitakin kansoja. Israelia koskevat profetiat toteutuvat. Ennenkaikkea messiaanisia juutalaisia on yhä enemmän. Muistakaamme rukouksissamme myös islamilaisten arabikansojen keskuudessa eläviä kristittyjä.

- Antisemitismi on kasvussa. Israel ei ole muita valtiota viattomampi tai puhtaampi. Mutta kautta aikain on juutalaisia vastaan levitetty vihan propagandaa. Olkaamme rukoilemassa siunausta Israelille!

----

Harhaoppia

Kirkkomme vaara on liberaaliteologia. On surullista, että eksegetiikan opetus voi vesittää Jumalan sanan. Pahinta on, jos historiallis-kriittisen Raamatun selityksen tuomia ajatuksia tuodaan kristilliseen toimintaan. Arvostamani Raamatun opettaja Risto Santala kirjoitti jo kymmeniä vuosia sitten asiasta, joka on ajankohtainen tänäkin päivänä. Esitän tässä siteerauksen hänen Taivasten valtakuntaa vastaan hyökätään -kirjansa esipuheesta:

Kristillinen seurakunta on meidän aikanamme uuden vaiheen edessä, jolle on ominaista, että ihminen kasvaa ja Jumala pienenee - ihmistä puetaan ja Jeesusta riisutaan... Kapinan johtoon näyttävät asettuneen usein juuri jumaluusopin edustajat. Taivasten valtakuntaa vastaan hyökätään selustasta käsin. Mutta tilanne ei ole uusi. Jo profeetta Jeremia huudahti: "Voi paimenia, jotka hukuttavat ja hajottavat minun laitumeni lampaat, sanoo Herra." Profeetta Jesajakin näki saman ilmiön: "Tämän kansan johtajat tulivat eksyttäjiksi, ja johdettavat joutuivat hämminkiin." Juuri se on antikristillisyyttä, että ihminen astuu Jumalan valtaistuimelle: hän "korottaa itsensä yli kaiken" ja julistaa lopulta olevansa Jumala (2 Tess. 2: 4). Tämä "laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa" (2 Tess. 2: 7). Mutta kun evankeliumin purkumiehet toimivat, mekään emme saisi vaieta. Viisaat kysyvät aina jälkeenpäin: Miksi kirkko vaikeni? Vieläkin viisaampaa olisi kysyä: Miksi vaikenemme NYT?

Timo Eskola on kirjoittanut mainion teoksen Ateistit alttarilla, jossa käsitellään aikamme teologien harhoja. Teosta kuvataan seuraavalla tavalla:

Papit kiistävät syntien sovituksen ja viimeisen tuomion. Joku hylkää Jeesuksen jumaluuden ja ruumiillisen ylösnousemuksen. Mitä kirkossa on tapahtumassa? Ulkopuolisen silmin työntekijöiden julistus vaikuttaa paikoin kuin ateistien propagandalta. Onko kirkko vetämässä mattoa omien jalkojensa alta? Analyysi kirkon perinteisen ulkonopin hylkäämisestä pyrkii selventämään sitä, mistä uudet väitteet juontuvat. Kirjan tavoitteena on samalla ymmärtää, minkälaisena radikalisoituneet kirkon opettajat näkevät kristinuskon luonteen. Onko uudistetulla uskolla enää mitään tekemistä Raamatun kanssa?

Rukoilkaamme kirkkomme puolesta, että Jumalan sana voisi aina kuulua oikealla ja tuoreella tavalla.

----

Menestysteologiakysely

Valitse kussakin kohdassa se vaihtoehto, mikä Sinusta tuntuu oikealta

1. Jokainen uskova voisi

a) välttää Pyhällä Hengellä täyttymistä, koska se on epäraamatullista

b) täyttyä Pyhällä Hengellä

c) tavoitella hurmoksellista Pyhä Hengellä täyttymistä ja hengellisiä nautintoja

2. Rukousvastaukset:

a) Jumala vastaa rukouksiimme ajallaan ja tavallaan

b) Tosi uskova saa kaiken, mitä pyytää Jumalalta

c) Rukoileminen on pakollista Jumalan omille ja Jumala voi palkita hyvää rukoilijaa

3. Raamatun mukaan

a) uskovaa seuraa ajallinen menestys

b) uskovaa seuraa ajallinen onnettomuus

c) uskova ottaa vastaan kaiken, myös hyvän ja pahan, Jumalalta

4. Raamattu on annettu uskoville

a) matkaevääksi

b) jotta he löytäisivät sieltä menestyksen avaimet

c) jotta he tietäisivät heille kuuluvista lupauksista ja siunauksista

5. Ihmisellä on sairaus, koska

a) koska hän ei pysty olemaan terve

b) hänellä ei ole oikea usko

c) hänen ja Jumalan välissä on tunnustamaton synti

6. Rukouksen tulee olla

a) voittoisaa ja mahtipontista

b) hiljaista ja varovaista

c) sydämen puhetta Jumalan kanssa

7. Ihmisen suurin puute on

a) vähäiset saavutukset

b) ettei hän tiedä lahjoista ja siunauksista, joita Jumala on hänelle varannut

c) Jeesuksen puuttuminen elämästä

8. Ihminen parantuu sairaudesta, jos

a) hän uskoo Jumalaan

b) se on Jumalan tahto

c) hänellä on oikea usko

9. Enkeli tai Jeesuksen näkeminen ilmestyksenä:

a) Se on mahdollista, muttei välttämätöntä

b) Se on aina oikea Jeesus, koska Jeesus on aina oikeassa

c) Kyse on harha-aistimuksesta, toiveunesta tai sekavuustilan seurauksesta

10. Rukouksella parantaminen

a) tapahtuu sairaan puolesta rukoilevan henkilön ansiosta

b) on Jumalan ihme

c) on mahdotonta

11. Tosi uskovainen

a) hymyilee aina ja tuntee olonsa aina ihanaksi

b) elää hengen koskettamana pyhää elämää tunnekuohuissa ja kokemuksissa

c) on tunne-elämältään sellainen kuin on

12. Vaikeudet

a) eivät kuulu tosiuskovan elämään

b) ovat sellaisia, että niiden kanssa vain pitää elää

c) ovat osoitus heikosta uskosta tai uskonelämän puutteesta

13. Hengelliset kokemukset ovat

a) seuraus pyhästä elämästä

b) aina hurmahenkisyyttä ja siksi ne pitää torjua

c) mahdollisia, mutteivät pakollisia

14. Menestyminen elämässä on

a) luvattu kaikille Jumalan omille

b) asia, jota kristityn tulee karttaa

c) mahdollista muttei pakollista

15. Ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä, kun

a) Jumala täyttää hänet Hengellään

b) hän kohottaa kätensä ja rukoilee kovasti sitä

c) on tarpeeksi pyhä

16. Hyvä rukoilija

a) voi määrätä Jumalaa toimimaan haluamallaan tavalla

b) voi uskon voimalla määrätä olosuhteita

c) tyytyy Jumalan tahtoon

17. Köyhyys

a) on monen ihmisen osa

b) on kirous

c) voidaan voittaa uskon kautta

18. Suurta saarnamiestä

a) ei saa arvostella, koska hän on Jumalan ääni

b) saa tarvittaessa arvostella, koska hänkin on erehtyväinen ihminen

c) tulee palvoa kuin Jumalaa

19. Synti

a) on ikävä seuralainen, vaikka eläisi uskossa

b) vähenee ihmisen pyhittymisen edetessä

c) ei enää kuulu tosiuskovan elämään

20. On olemassa

a) superuskovien muita parempi pyhien joukko

b) armahdettujen syntisten joukko

c) vain yksi maanpäällinen seurakunta, koska kaikki pelastuvat

21. Käsitykseni menestysteologiasta:

a) Minulla on kokemuksia menestysteologiasta

b) Menestysteologia on minulle vieras asia

c) Haluan oppia menestysteologian mukaista uskonelämää

Minun vastausrivini: 1b, 2a, 3c, 4a, 5a, 6c, 7c, 8b, 9a, 10b, 11c, 12b, 13c, 14c, 15a, 16c, 17a, 18b, 19b, 20b, 21a/b

----

Lapsikasteen puolustus

Me kristityt katselemme samaa asiaa eri puolilta ja korostamme eri tavoin sen eri puolia. Kaste, Pyhän Hengen lahja, kasteopetus ja uskonelämä ovat yksi kokonaisuus. Toiset korostavat sitä, mitä tapahtuu kasteessa, toiset uskoontuloa tai Pyhällä Hengellä täyttymistä. Monesti korostan puheessani hengellisesti kuolleen palaamista kasteen lahjan vastaanottamiseen. Nyt keskityn nimenomaan siihen, mitä olen jo saanut silloin lahjaksi, kun minut kastettiin.

Olen Jumalan lapsi. Pyhän Hengen kasteen sain jo kun 28.2.1956 minut kastettiin Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kuten jo Hes 36:25-27 sanoo: "Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen". Pyhän Hengen lahja tulee ihmisten osaksi kasteen välityksellä. Tuo heprean verbi "vihmoa" merkitsee sirottamista, pirskottamista, ripottelua. Tähän Hesekielin kohtaan Pietari liittyy helluntaisaarnassaan, kun hän kertoo että kaste antaa synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan: "teille ja teidän lapsillenne ja kaikille joita Herra kutsuu" Niin kuin Hesekielin kirjassa kaste oli kokonaisen kansan yhteinen kaste, niin Uuden testamentin kaste on koko maailmaa yhdistävä yhteinen kaste. Kristikunnan yhteinen perintö on sitä, että meillä on yksi usko, yksi kaste ja yksi Herra.

Raamattua lukemalla ei voi millään löytää sitä, lasten kastaminen olisi kielletty. Pietari sanoi helluntaina, että kaste kuuluu lapsille: "teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu" Tässä sana "teknon" on synnyttää sanan johdannainen: vastasyntynyt, vauva, lapsi, jälkeläinen.

1. Johanneksen kirjeessä on selkeää kasteopetusta, missä äsken kastettuja puhutellaan pieninä lapsina. Aikaisemmin jo kirkon jäseniä puhutellaan kunnioittaen isiksi. Juutalaisten kastekäytäntö oli sellainen, että kaste annettiin vain sellaisessa tapauksessa, että koko perhe, koko talon väki, vaarista vauvaan, kastettiin yhdellä kertaa. Ei nimittäin haluttu vaarantaa perheen pyhyyttä sillä että joku vielä jäi pakanuuteen. Kirkko otti tämän käytännön suoraan juutalaisuudesta sellaisenaan. Kansa kastettiin perhekuntina kuten niin Apostolien teoista kuin Paavalin kirjeistäkin voi lukea.

Vanhan kirkon yhteinen todistus puhuu myös lapsikasteen pätevyyden puolesta. Justinus Marttyyri kirjoittaa: "Sitten me johdatamme heidät paikkaan, jossa on vettä ja synnytämme uudestaan samalla uudestisyntymistavalla kuin mekin, sillä heidät pestään vedessä kaikkien Isän ja hallitsijan, Jumalan, ja meidän Lunastajamme Jeesuksen Kristuksen ja Pyhän Hengen nimessä." Apologian 15 luvussa hän kertoo miehistä ja naisista, jotka "jo lapsina ovat tehdyt opetuslapsiksi" viitaten ilmauksellaan Matteuksen kastekäskyyn jossa opetuslapseuttaminen tapahtuu kasteen toimittamisella.

Irenaeus, joka eli 100-luvulla, kirjoittaa: "Kristus tuli pelastamaan kaikkia itsensä kautta, kaikkia sanon minä, kaikkia, jotka hänen kauttansa uudestisyntyvät Jumalalle, rintalapsia, pieniä lapsia, lapsia, nuorukaisia ja vanhempia, ---" Irenaeuksen sanankäytössä ja teologiassa uudestisynnyttäminen oli ilmaus jota hän käytti kasteesta, esim. nimittäen kastetta "uuden syntymisen kasteeksi Jumalalle".Origenes kastettiin pikkuvauvana vuonna 185. Hän tunsi koko kirkon perinteen oikein hyvin. Hän kirjoittaa: "Kirkollisen ohjeen mukaan tulee kastaa myöskin pieniä lapsia. "Kirkko on saanut apostoleilta perimätavan kastaa pieniäkin lapsia." "Ei kukaan ole puhdas syntisaastutuksesta, vaikkapa hän olisi vain yhden päivän vanha; ja koska synnynnäinen saastaisuus pestään pois kasteen kautta, tulevat pienet lapsetkin kastettaviksi. Sillä jollei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi tulla sisällä Jumalan valtakuntaan." Hän jatkaa vielä: "Sillä he apostolit, joille jumalallisten salaisuuksien peitetyt asiat oli uskottu, tiesivät, että kaikissa on synnin luontainen saastutus, joka täytyy pestä veden ja Hengen kautta. Kukaan ei ole vapaa synnistä, vaikkapa hän olisi vain yhden päivän vanha."

Karthagon kirkolliskokous vuonna 253 oli ensimmäinen yhteinen kokous, jossa kastekysymystä mietittiin. Aiheen antoi piispa Fidus, joka mietti onko oikeampaa kastaa heti vaiko vasta kahdeksan päivän ikäisenä. Kokouksessa tuli päätös joka vahvisti vanhan jo apostolien ajalta olleen käytännön, että lapsen voi kastaa heti syntymän jälkeen mutta voi odottaa aina kahdeksanteen päivään.

Kun me kastamme lapsia, luemme Raamatusta lasten evankeliumin. Martti Luther kiinnitti huomiota siihen, mitä evankeliumin lupaus taivasten valtakunnasta tarkoittaa. Se ei ole vain kirkon ja sen uskon piiriin tulemista, vaan lapsi tulee taivaan valtakunnan kaikkien lahjojen piiriin. Hän ei tule mihinkään esipihaan eikä porstuaan, vaan hän tulee sisään itse huoneeseen, juhlasaliin tai peräkamariin, siihen osaan taloa, jossa kaikki pyhät ja autuaat ovat. Lutherille tämä oli tärkeää. Silloin kun pieni lapsi kastetaan, hän tulee osalliseksi kaikesta jumalallisesta samalla tavalla kuin aikuisetkin.

Sinut on siis kerran kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Olet saanut pelastuksen lahjan. Myös tänään sinuun tulee elää uskossa ja pitää kiinni tästä lahjasta.