Hengellinen sodankäynti: Kritityn sota-asu, Ef.6: 10-18

On hyvä rukoilla joka päivä, että voisimme pukeutua kokonaan Jumalan sota-asuun. Lisäksi voi pyytää, että Jumala sitoisi pimeyden henkivallat ympäriltämme ja suojaisi meitä Kristuksen verimuurilla. Tämä varustus ei ole ihmisen omia erinomaisia kykyjä, vaan se on Jumalan antama varustus. Tässä ei ole kyse sodasta toisella tavalla ajattelevia uskovia tai kristinuskoa vastustavia ihmisiä vastaan, vaan taistelusta pahuuden henkivaltoja vastaan. Ne ovat ylivoimaisia, ellei Kristus sodi puolestamme.

Totuuden vyö

Saatana on valehtelija ja syyttäjä. Uskova vaipuu epätoivoon, jos hän uskoo saatanan syytöksiä. Totuuden vyö julistaa, että uskova on pelastettuna vapaa niistä.

Vanhuskauden haarniska

Vanhurskas on Jumalalle kelpaava. Paholainen yrittää murtaa tämän varustuksen pahoilla ja syntisillä haluilla. Se voi vain häiritä elämäämme, mutta ei voi riistää meitä Taivaan Isän kädestä.

Rauhan evankeliumin kengät

Suurin ongelmamme voi olla, ettemme taistele ollenkaan, olemme hengellisesti velttoja ja nukumme, emmekä vie evankeliumia eteenpäin. Olisipa meillä aina hätä hukkuvista sieluista!

Uskon kilpi

Paholainen yritää suistaa kristityn epäuskoon, uskosta luopumiseen. Se on vaarallinen hyökkäys. Tämä varustus kertoo, ettei Jumala jätä meitä oman onnemme varaan.

Pelastuksen kypärä

Paholaisen hyökkäysmuoto voi olla hätä ja onnettomuudet. Koetusten tehtävä kuitenkin vahvistaa uskoamme. Jumala on myös valmistanut poispääsyn niistä. Vaikeudetkin voidaan nähdä siunauksina. Jobia koeteltiin vain tiettyyn rajaan saakka.

Hengen miekka, Jumalan sana

Tämä on ainoa hyökkäysaseemme. Jumalan sanan mahtia kuvaa Hebr. 4: 12: "Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät ja ajatuksemme". On hyvä tuntea sanaa ja käyttää sitä.

Lopuksi Paavali kehottaa rukoukseen 1) joka hetki, 2) Hengen antamin voimin, 3) valvoen ja 4) hellittämättä. Paholainen pakenee sieltä, missä on Jumalan sanaa ja rukousta.

Armolahjat seurakunnan rakentumiseksi 

Armolahjat Raamatussa

• Room. 12: 6-8

• 1 Kor. 12: 8-10, 28

Ym. armolahjaluetteloita

Johtamislahjat

Puhelahjat

Hengelliset ja käytännölliset palvelulahjat

Kaikki lahjat ovat samanarvoisia!

Armolahjat seurakunnassa

• Yleinen pappeus

• Työvälineet

• Palvelutehtävää varten, 1 Piet. 4: 10-11

• Seurakunnan rakentuminen

• Jumalan kirkastuminen

• Yhteiseksi hyödyksi, 1 Kor 12: 7

Armosta lahjaksi

• Armolahjat ovat ARMONKANAVA, jonka kautta Jumalan sana ja työ välittyvät ihmisille

• Pyrkikää saamaan armolahjoja/ Henki jakaa niin kuin tahtoo (ei ansiomme mukaan)

• 1 Kor 14: 12, 1 Kor. 12: 11

Armolahjat ja seurakunta

Ef. 4: 11-16

1 Kor. 12: 12-30

Seurakunta on yksi ruumis

Seurakunnan jäsenet ja armolahjat ovat erilaisia

Kaikki ovat riippuvaisia toisistaan

Jokaisella on asema ja armolahjoja seurakunnassa

Armolahjat liittyvät seurakunnan elämään ja kontrolliin

Rakkaus ja armolahjat

• Armolahjojen polttoaineena on rakkaus, 1 Kor. 13

• Ilman rakkautta puutteita ja ongelmia:

Ylpeys - lihan pistin, 2 Kor. 12: 7

Omavanhurskaus - kaikki on lahjaa

Taistelu syntiä vastaan laimenee

Hallitseminen - omat seuraajat

Rajan tekeminen: paremmat ja huonommat

Ei alistuta auktoriteettien ja arvostelun alle

Esille tulemisen tarve, jne.

Omien armolahjojen löytyminen

• Rukous, usko, avoimuus ja etsiminen

• Tiedollinen valmius Raamatusta ja kirkon opetuksesta

• Itsetutkiskelu: omat luonnonlahjat ja luonteenpiirteet

• Kokeileminen käytännössä (seurakuntayhteydessä): tuo mieltymyksen, ilon ja tuloksia

• Muut huomaavat ja vahvistavat uskovan armolahjat (kehottajat)

Armolahjojen käyttäminen seurakunnassa

• Armolahjoja kehitetään, käytetään ja arvioidaan seurakunnassa

• Tietoa tehtävästä ja käytännön harjoittelua

• Seurakunnan rakentuminen ja ymmärrettävyys

• Järjestys ja rakkaus

• Vahvistaa seurakuntayhteyttä, ei hajota

• VIRITÄ ARMOLAHJASI PALAVAKSI, 2 Tim. 1: 6, Kol. 4: 17!

• Tehtävään siunaaminen: uskollisuus, toimellisuus, ilo, Jumalan voimien mukaan

(Mikko Aallon luennon pohjalta)

Jeesus on voittaja, Room. 8: 31-39

(31) "Jos Jumala on meidän puolellamme". Oikeastaan tässä pitäisi olla sanat "kun Jumala on meidän puolellamme". Tässä Raamatun kohdassa on varma voiton sävy. Paavali ei epäile, vaan tietää, että kun Kristus on meidän puolellamme, mikään ei voi olla meitä vastaan.

(32) Seuraava jae kertoo, kuinka Jumala uhrasi Kristuksen meidän puolestamme ja osoitti näin rakkauttaan meitä syntisiä kohtaan. Jumala on suorittanut armollisen valinnan, vaikkei Hänen rakkautensa kohde olisi omilla teoillaan ja syntisellä elämällään sitä ansainnutkaan.

Edellisissä jakeissa sanotaan kuinka Jumala on omansa jo edeltä tuntenut, kutsunut ja tehnyt kelvolliseksi Hänen edessään. Tämän haluaa toteutuvan meidän kohdallamme.

Paavali jatkaa "Kuinka hän ei lahjoittaisi poikansa mukana meille kaikkea muutakin?" Suurin lahja, minkä ihminen voi saada, on Kristuksen ristinkuoleman kautta saatu armo. Kaikki muu on pientä lisää. Filippiläiskirjeen mukaan kaikki muu on turhaa Kristuksen tuntemiseen verrattuna. Hautaansiunaamisen rukouksessa muistutetaan tästä tärkeimmästä asiasta "Auta, ettemme arjen huolten keskellä kadottaisi iankaikkista päämääräämme". Jos Jumala antaa meille ajallisia lahjoja, ne eivät saa tulla meille niin suuriksi, että menetämme pelastuksemme.

(33-34) Seuraavissa jakeissa näytetään menevän oikeussaliin. Kuka voi syyttää ja tuomita Kristuksen omia? Jumala ja Jeesus eivät sitä tee, vaan armahtavat. Sielunvihollinen sen sijaan on syyttäjä. Mutta hän voi toimia vain tiettyyn rajaan saakka lähettämällä meille kiusauksia tai koetuksia, mutta hän ei voi riistää meitä Jumalan kädestä. Kristus on puolustusasianajajamme ja Hänen valtansa on suurempi. Tuomitsemisen sijaan Jeesus on meidän takiamme jo kärsinyt tuomion ja voittanut kuoleman vallan. Nyt hän istuu Jumalan oikealla puolella. Se on taivaassa esirukoilijan paikka ja siellä hän rukoilee puolestamme. Sieltä hän kerran myös tulee hakemaan omansa luokseen.

(35-39) Paavali käy läpi kaikki mahdolliset pahat vastustajat, ja toteaa jokaisen kohdalla varmaan voiton sävyyn, ettei näistä mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Se on mahtava loppuhuipennus. Se on mahtava Jumalan rakkauden ja vallan sekä Kristuksen tuoman pelastuksen ylistys. Jumala haluaa olla meidän puolellamme lohduttajana ja hän on Jeesuksen kautta avannut meille tien taivaaseen.

Matt. 15:21-28, Rukous ja usko, runo elämämme evääksi ja sielujemme ravinnoksi

Paastonaikaa nyt vietämme
ristinmiestä me seuraamme
elämämme siunaukseksi
iankaikkiseksi parhaaksi.

Rukous ja usko
nyt viikon aiheena ompi.
Muukalainen pyytää apua,
näin kertoo evankeliumi.

Haluaako Jeesus kuulla,
kun hädässä on nainen.
Vaikka huutaa vieressä,
jatkaa Jeesus kulkuaan.

Lopulta hän vastaa,
kanaanilainen kun rukoilee.
Kyllä Jeesus auttaa,
vaikka joskus koettelee.

Avun saa siis nainen
ja tytär paranee.
Tapaus niin opettavainen,
että usko kasvanee.

Herra vastaa aina,
vaikka toisin näyttäisi,
ajallaan ja tavallaan
ja meille parhaaksi.

Todeta nyt voisi
evankeliumimme kohdasta:
meilläkin jos oisi
tuo rukous palava.

Kalevalan päivänä 28.2.2013 

Puhe Kasvun Majatalossa 27.4.2016 Päivi Kettusen kanssa

Pirkka: Tämä maailma tarjoaa monenlaisia pelastusteitä. Kristinuskon tarjoama pelastus on siinä mielessä ihmeellinen, että se on ilmainen eikä siinä ole mitään ihmisen omaa suoritusta. Hyvä sanoma Jeesuksesta ja pelastuksesta kuuluu kaikille. Kurjinkin syntinen ja Jumalasta etäimpänä oleva ihminen on oikeutettu kuulemaan ilosanoman Jumalan armosta ja rakkaudesta.
Päivi: "Jeesus… julisti Jumalan evankeliumia. Hän sanoi: 'Aika on täyttynyt. Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!" (Mark.1:14-15)
Pirkka: Kasteessa ihminen on saanut pelastuksen lahjan. Mutta ihminen voi olla vieraantunut Jumalasta ja kristillisestä elämästä. Ihminen on luonnollisessa tilassaan syntiä tekevänä Jumalan tuomion alainen. Synti erottaa ja kadottaa hänet pelastuksesta ja Jumalan yhteydestä. Me tarvitsemme Jeesusta, joka on sovittanut syntimme. Jokainen saa kaikkine synteineen tulla Jeesuksen ristin juurelle. Jokaisella on oikeus tulla Jumalan armahtamaksi.
Päivi: "Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä." (1. Joh. 1: 9)
Pirkka: Itselleni elämäni suurin uskonnollinen kokemus on ollut se, kun tulin uskoon. Heti seuraavana päivänä todistin uskostani eräässä tilaisuudessa. Muistan myös sanoneeni: Toivon, että mahdollisimman moni löytää tämän uskon elämäänsä.
Usko on tarttumista kaikkeen siihen, mitä Jeesus on jo valmiiksi tehnyt meidän puolestamme. Siinä ei ole mitään meidän ansiotamme.
Päivi: "Kaikille, jotka ottivat hänet (Jeesuksen) vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen." (Joh.1:12)
Pirkka: Olemme Kasvun Majatalossa. Siksi on paikallaan sanoa jotakin myös kristityn kasvusta. Viime kerralla Majatalo-illassa meidän piispamme nosti tuolin ja näytti, kuinka tuolin neljä jalkaa kuvaavat uskon elämän hoitamista. Nämä neljä asiaa ovat seurakuntayhteys, ehtoollinen, Raamatun lukeminen ja rukous.
Usko Jumalaan ei tee meistä täydellisiä, vaan me tarvitsemme jatkuvasti uudistusta ja puhdistusta synneistämme. Katekismus on määritellyt pyhityksen kasvamiseksi synnin ja armon tunnossa. Eli mitä lähempänä olemme Jeesusta, sitä syntisempinä näemme itsemme. Uskossa kasvaminen on vaeltamista Jumalan yhä uusiutuvan armon varassa.
Päivi: "Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa." (2. Piet. 3:18)
Päivi: Nyt on mahdollista nousta ylös, saat taputtaa tai kohottaa käsiäsi. Ennen kaikkea saamme ylistää Jeesuksen nimeä.